Stressi on hyvä renki, mutta huono isäntä

  • tehnyt

 

Oletko kokenut olosi ärtyisäksi, tai pahantuuliseksi huonosti nukutun yön seurauksena? Tuntuuko sinusta usein, että haluaisit vetäytyä omaan rauhaan? Kyseessä on todennäköisesti ollut stressireaktio, josta me kaikki kärsimme jossain vaiheessa elämäämme.

Stressireaktio ei aina ole huono asia, sillä se on myös voima, joka saa sinut keskittymään, tai lähtemään liikkeelle ja valmistautumaan vaikka esimerkiksi urheilusuoritukseen. Kyseessä on siis normaalireaktio, jonka avulla pystymme toimimaan tehokkaasti.

Ongelmaksi stressi muodostuu siinä vaiheessa, kun kyseessä on jatkuva olotila, eikä kehosi ja mielesi palaudukaan stressipiikin jälkeen sitä edeltäneeseen tilaan. Tällöin voidaan puhua kumuloituneesta stressistä, eli suomeksi et pysty palautumaan laadukkaasti.

Tänä päivänä me harvemmin juoksemme pakoon tiikeriä, tai henkeämme uhataan. Kehosi ei kuitenkaan pysty erottelemaan onko kyseessä tosipaikka, jossa on syytä keskittää kaikki energia pakoon juoksemiseen.

Vai onko sinulla riitaa puolisosi kanssa, pomo vaatii sinulta mahdottomia, tai ahdistut maksamattomien laskujen vuoksi. Näissä edellä mainituissa tilanteissa toivot todennäköisesti, että pystyisit keskustelemaan järkevästi, sekä sinulle edullisella tavalla.

Miten on, onnistuuko tämä, vai tuletko jälleen sanoneeksi ”kiukuspäissäsi” asioita, jotka harmittavat jälkikäteen? Oletko vain kenties hiljaa, kun epäilet, että nolaat itsesi sanomalla tyhmiä asioita vain hermostumisen takia.

Mikäli tämä tila jatkuu päivästä toiseen, eikä kehosi ja mielesi pääse oikeasti palautumaan. Alkaa tämä tila näkyä aivoissasi, niiden koossa, rakenteessa sekä niiden toiminnassa. Vaikuttaen suoraan jopa geenien tasolle.

Stressireaktio aktivoi kehosi HPA akselin, joka vapauttaa kehoosi hormonia nimeltä kortisoli. Kortisoli auttaa kehoasi selviämään koetusta uhasta, vaikka se olisikin ” vain” riita puolisosi kanssa. Mutta mikäli ketutus on niin suurta, että siinä samassa menee myös yöunetkin. Aamulla olo on väsynyt, pinnaa kiristää, eikä tilannetta helpota yhtään se, että luvassa on taas yksi hektinen päivä.

Krooninen stressi vaikuttaa aivojen hippokampukseen, joka ilmenee usein siten, että et pysty keskittymään asioihin, sinun on vaikea oppia uutta sekä mielesi vuotaa kuin seula.

Sinun on vaikea muistaa asioita.

Puhumattakaan siitä mikä vaikutus jatkuvalla stressitilalla on mielialaan ja usein tämä vaikutus on negatiivinen.

Hyvänä uutisena voidaan kuitenkin todeta, että sinä voit hallita kehosi stressireaktiota, ennen kuin stressi kumuloituu ja valtaa elämäsi! Erinomaisia keinoja kehon ja mielen rauhoittamiseen on oikeanlainen liikunta sekä meditointi, tai vaikkapa vain oikeanlainen hengitys ennen jännittävää tilannetta.

Mikäli et tunnista vielä itsessäsi olevaa tyyneyden mestaria, opastan sinulle seuraavassa postauksessa yksinkertaisen, mutta hyvinkin nopean keinon rauhoittaa niin kehoa kuin mieltä.

Palataan siis asiaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *